Hyppää sisältöön

Työssäoppiminen on työntekijän arvokkain työsuhde-etu

Tavanomainen työssäoppimisen mestari-oppilas-asetelma ei välttämättä aina onnistu vilkkaasti kehittyvän softatalon arjessa. Siihen on yksi syy: mikäli mestari keskittää paljon aikaansa kouluttamiseen, saattaa hän tuntea olonsa pian taas oppipojaksi.

Anton Valle, 10.08.2021

 

Sarjakuvamaisesti piirretty kuva, jossa kolme hahmoa rakentaa rakettia. Työssäoppimista tapahtuu työnteon lomassa.

Toinen syy lienee koulutuskulttuurissamme. Olemme tottuneet tietynlaiseen pedagogiseen muottiin: kouluttajalta odotetaan esiintymistaitoa, ”ylhäältä alas” -tyyppistä tiedon jakamista ja koulutusohjelmaa välitunteineen. Ehkä jopa pullakahvitarjoilua. ☕️

Kynnys opettamiseen on monelle osaajalle liian korkea, mikä johtaa siihen, että tieto ei siirry. Esiintymistaitokaan ei kehity, ellei pääse esiintymään.

Onko siis yleisesti eduksi, että kynnys kouluttamiseen on korkea? Epäilen tätä varovasti.

Kouluttamalla opit myös itse – työssäoppimisen salainen ase

Kouluttaminen on itseasiassa hyvä tapa oppia myös itse. Tiedon ja taidon sisäistämistä itselleen voi lujittaa sillä, että yrittää saada toisen oppimaan. Esteenä opettamiseen saattaa kuitenkin olla osaajan omat odotukset kouluttamisen tapakulttuurista ja sen seurauksena hiljaisen tiedon kumuloituminen.

Entä jos osaajapula onkin oikeastaan opettajapula, koska opettajan pedagoginen muotti hylkii potentiaalisia opetushetkiä liian ankarasti?

Ei pidä unohtaa, että kouluttaminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma.

Työelämä kehittyy jatkuvasti. Varsinkin ohjelmistokehitysalalla. Samoin kehittyy työssäoppiminen.

IT-alalla tekniikka sekä työkalut muuttuvat nopeasti ja aallonharjalla pysyminen vaatii rutiininomaista opiskelua, kuten myös alan trendien seuraamista. On tärkeää tunnistaa vahvat trendit heikoista, jotta arvokasta opiskeluaikaa ei kulu sellaisten tietojen ja taitojen omaksumiseen, jotka johtavat umpikujaan.

”Build and ride the highway of collegial knowledge”

Tiedonjakamisen kulttuuri ja sen kehittäminen työyhteisön sisällä on varsin mainio kilpailukykyä ylläpitävä asia.

Evermadella on järjestetty mm. firman sisäinen koodauskoulu ei-devaajille, joka oli huikea menestys. Devaajat myös jakavat toisinaan vapaaehtoisesti näyttönsä mm. devimiiteissä, mutta myös esim. debuggaus-tilanteissa. Omista tekemisistä ruudun äärellä jaetaan joskus videoita slack:iin ja #dev-support-slack-kanava on muodostunut yhdeksi firman arvokkaimmista foorumeista 🙂

Evermadella on työssäoppimiseen liittyvä leikkimielinen sanonta: suoraan syvään päätyyn. Sanonnalla ilmaistaan luottamusta kahteen suuntaan:

  • työntekijään, joka oppii tehdessään
  • työhön kelpona opettajana

Jokainen käy vuorollaan syvässä päädyssä kerta toisensa jälkeen. Tämän ilmiön tunnistaneena Evermadessa viljellään aktiivisesti työssäoppimisen kulttuuria.

Yhtenä työsuhde-etuna tarjotaan muun muassa mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun: yksi oppimispäivä kuukaudessa, jonka saa viettää vapaasti valitsemansa aiheen parissa. Kriteerinä on vain oppiminen. Itse olen hyödyntänyt tätä etua vielä luvattoman vähän, sillä työ itsessään on täyttänyt tiedonnälän.

Etätyössä tarkkana oman hyvinvoinnin kanssa

Etätyössä itsenäinen työskentely ja opiskelu korostuvat entisestään.

CTO Jaakko Alajoki riippumatossa etätyöpisteensä äärellä - järvenrannalla. Ottaa selfien.

Jotkut ovat havahtuneet siihen kuinka hyvin työt sujuukaan ilman keskeytyksiä ja muita häiriötekijöitä. Oivallus on arvokas, mutta on syytä silti arvioida, miten pitkä eristäytyminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja sosiaalisten taitojen kehitykseen. Noin puolitoista vuotta koeputkielämää on takana ja näyte sisältää otteita kaikista vuodenajoista.

Tee pikatesti ja kysy itseltäsi: kuumottaako lähitöihin paluu?

Monissa yrityksissä pohditaankin nyt, että mitä tästä etätyöjaksosta opittiin ja mitkä ratkaisut lähitöihin palaamisessa toimivat lyhyellä ja mitkä pitkällä tähtäimellä. Toimisiko pakottaminen tai vapauttaminen?

Kouluttaminen on kohtaamista

Sisäisen kouluttamisen lisääminen organisaatiossa on yksi keino vahvistaa työyhteisöä. Ei pidä unohtaa, että kouluttaminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Se kehittää monia muitakin taitoja samalla, kun varsinainen koulutusaiheen mukainen tieto siirtyy.

Kouluttaminen on kohtaamista, tapahtuu se sitten kasvotusten tai virtuaalisesti. Videoilla opiskelu ei ole sosiaalista, vaikka taitava tubettaja saakin olon lähes sosiaalisen kohtaamisen kaltaiseksi.

Työntekijälle työssäoppiminen on arvokkainta, mitä työstä voi jäädä käteen. Se on pääomaa, jota ei voi menettää. Kannattaa myös jo varhaisessa vaiheessa pohtia, josko omaa osaamista voisi jakaa muulle työyhteisölle, ja oikeastaan silläkin motiivilla, että oma tietämys asiasta vahvistuisi. Samalla esiintymiskokemus karttuisi sekä korona-aikana nälkiintynyt sosiaalinen vatsa tulisi kylläiseksi.

Jos pohdit työskentelymahdollisuuksia Evermadella, vilkaisepa Työpaikat -sivumme 👋

Haku